perjantai 12. heinäkuuta 2013

Asuntomessut, lisää kaupunkia?

Tänä vuonna asuntomessut järjestetään Hyvinkäällä. Tai Hyvinkään eteläpuolella olevassa metsässä. Alue on kuitenkin 3,5 km:n päässä Hyvinkään keskustasta, siis samaa luokkaa kuin Erottajalta Tullinpuomille Hesassa. Messualue ja sen 31 kohdetta ovat aloitus kaupunginosalle tai lähiölle, josta kasvaa 6000 asukkaan ja noin 350 hehtaarin kokoinen omakotialue. Asukastiheys siis on 1700 hlö/km2.

Makuuhuoneen ikkunoiden maisema 3,5 km:n päässä Hyvinkään keskustasta.
Messujen aikana alueelle ei pääse autolla, koska siellä ei ole tilaa messuvieraiden autoille. Autot pysäköidään Hyvinkään keskustaan, Rautatiemuseota vastapäätä olevalle joutomaalle, joka on ennen ollut mm. Hyvinkään–Karkkilan kapearaiteisen radan ratapihaa. Messualueelle tullaan bussilla. Maksuton rengaslinja kiertää myös rautatieaseman ja kaupungin keskustan kautta. Yksi tätä liikennettä hoitavista busseista on akkubussi.

Kaupunki lupaa, että messujen jälkeen bussiyhteys alueelle on olemassa edelleen. Vielä ei ole varmaa vastausta, missä muodossa. 31 perhettä ei muodosta kovin perusteltua kysyntää hyvän palvelutason joukkoliikenteelle. Ehkä kutsupohjalta. Mutta joka tapauksessa alueella tulee asumaan myös nuoria, jotka eivät itse aja autoa. Polkupyörä on toki vaihtoehto yhdessä Suomen pyöräilyn kärkikaupungeista.

Näkymä yläkerran ikkunasta. 1000 neliön tontista puolet menee autokatokselle ja sen edustan kiveykselle. Valkoinen on rappausten suosikkiväri.
Asuntomessujen idea on esitellä pääasiassa omakotirakentamista. Messukohteet eivät siksi ole eivätkä pyri olemaan kaupunkikeskustoja, uusia tai vanhoja. Omakotialueet ovat esikaupungeissa tai lähiöissä. Vuosien varrella on kuitenkin ollut halua kiinnittää huomiota myös muunlaiseen kuin omakotiasumiseen. On ollut kerros- ja rivitaloja sekä pihakatuja.

Myös muihin liikenneyhteyksiin kuin henkilöautoon on pyritty satsaamaan. Espoon Kauklahden messualueen vieressä  oli oikeasti rautatieasema, josta myös pääsi junaan. Jo 1997 Raisiossa oli yritystä saada messualue edes messujen ajaksi paikallisjunan palvelun piiriin. Mutta junaliikenteen järjestäminen ei silloinkaan kiinnostanut valtiollista monopoliyhtiötä. Kuopion saaristokaupungin messualueen keskeinen yhteys Kuopion keskustaan oli ja on bussi. Tampereella viime vuoden messualueelle pääsee bussilla ja tulevaisuudessa jopa raitiovaunulla.

Hyvinkäällä tonttien koko on noin 1000 m2 ja asuntojen mediaanikoko 150 m2. Nyt esillä olevissa kohteissa suurimmassa osassa tontti rajautuu kaupungin metsään, eli on tosiasiassa ikään kuin paljon suurempi kuin kaavan rajan mukaisena. Kaupunkikuvallisesti tämä merkitsee varsin väljää ja, ainakin ennen istutusten kasvamista, jäsentymätöntä ja epäkaupunkimaista ympäristöä. Julkisen ja yksityisen raja on epäselvä, eikä aluksi yksityisyyttä oikein ole ollenkaan.

Valkoiset katuun rajautuvat muurit tuovat mieleen Välimeren alueen rakentamistavan. Mutta tämä näkymä on poikkeus. Rakennukset ovat edellisen kuvan tapaan keskellä tonttia ja julkisen ja yksityisen raja on häilyvä.
Liikennetila on jaettua suomalaisen omakotilähiön tapaan. Katualue on kapea eikä erillisiä jalkakäytäviä ole. Liikennetila kuitenkin jatkuu tonteille ja vaikutelmaksi tulee, että liikennetilaa on runsaasti. Talojen edustalla on isoja päällystettyjä kenttiä, joilla on varattu tilaa useammalle kuin yhdelle autolle.



Katu jatkuu pihalle. Tässä pihan pysäköintikenttä on leveämpi kuin katu. Opel Ampera on kuitenkin ladattava sähköhybridi.
Itse jään kaipaamaan sellaisia asioita, jotka minusta tekevät sekä vanhat suomalaiset pientaloalueet kuin ulkomaiset pientalokaupunginosat viihtyisiksi ja mukaviksi. Ensinnä kaipaan tiiviyttä. Se tuo minusta kodikkuutta, samoin kuin yksityisen ja julkisen selkeä rajaaminen. Ei muureilla tai yksinkertaisilla aidoilla, vaan aistikkaasti, istutuksia ja luonnonmateriaaleja käyttäen. Tontilla saa olla kokoa jos pihalle on oikeasti tarvetta ja käyttöä. Mutta miksi hankkia iso tontti, jos tavoitteena on, että piha on mahdollisimman helppohoitoinen. Eli piha ei kuitenkaan kiinnosta.

Liika väljyys luo myös mielikuvan siitä, että on pitkä matka, jos lähtee liikkeelle. Pitkän matkan olo tulee siitä, että matkalla on vähän asioita. Kuten vähän taloja ja tontteja, joilla ei ole mitään jännittävää, kun kaiken näkee yhdellä silmäyksellä. Ei ole tilaisuutta kurkistaa aidanraosta eikä portista.

Mutta alue on vasta alussa. Messualue on ehkä 15 % koko kaava-alueen pinta-alasta, eikä tälläkään alueella ole vielä läheskään kaikkia rakennuksia. Kun rakentamistapa valitettavasti nykyään on, ettei luonnonpuita tonteille jätetä, uutena alue on kalju.

Asuntomessuilla julkisivuratkaisuissa ollaan vähän löyhempiä kuin Helsingissä. Tämä on kuitenkin kivitalo, jossa on myös oikea vesikatto – kaikki piilossa.
Kun asuntomessuja on kiertänyt putkeen jo yli 10 vuotta, rakennukset tarjoavat enää vähän kiinnostavaa. Leveillä lehtikuusilankuilla päällystetty kivitalo on erikoisuus, muttei hittituote. Valkoinen rappaus ja isot tummat ikkunat alkavat jo kyllästyttää, niin kauan ne ovat muodissa olleet.

Tämä keittiö ja taustan WC ovat vain neljännes kahteen merikonttiin tehdystä asunnosta.
Ykköserikoisuudeksi poimin Merikontin (kohde 29). Kaksi 12-metristä konttia rinnan. Talo on täsmälleen niin ruma ulospäin kuin kaksi tontille nostettua konttia ovat. Mutta sisätila yllätti. Pieni asunto siinä kuin muutkin. Kontin kapeus oli häivytetty hyvin. Ehkä siksi, että tehoneliölogiikalla tehdään usein yhtä kapeita huoneita tavallisiinkin taloihin.

Omakotitalo, 11 m2. Piiri House, kuljetettavissa kuorma-autolla. WC:n ovi oikealla ulkoseinällä.
Toinen erikoisuus oli arkkitehtiopiskelijoiden tutkielma Piiri House. Pätkä ympyränkaarta, josta syntyy yksiö erillistalona. Idis sinänsä hyvä, minimalismia sille, joka minimalismia kaipaa. Mutta voiko näitä sijoittaa sinne, missä julkiset olohuoneet eli ravintolat, kirjastot, elokuvat yms. kaupungin riemut ovat lähellä? Jospa sittenkin Amsterdamin tapainen merikonttiminimalistinen kerrostalo on ratkaisu niille, jotka haluavat asua minimalistisesti mutta kaupungissa. Piiri House voi löytää paikkansa siirtolapuutarhasta tai miksei siltä 1000 neliön tontilta sitten, kun nuoriso alkaa kaivata yksityisyyttä, mutta tulee mielellään äidin keittiöön syömään.

Huleveden voi ratkaista myös näin. Taustan metsän paikalla on tulevaisuudessa rivitaloja, jolloin kuva esittää kaupunkipuistoa.
Julkisen tilan piristävä erikoisuus on japanilaisen arkkitehdin Asako Hashimoton suunnittelema luonnonkivinen vesiaihe. Se toimii hulevesiratkaisuna kääntäen hulevesien ongelman hyödyksi. Messujen parhaaksi rakennukseksi nostan tähän kivipuroon ja lampiin kuuluvan japanilaisen puutarhamajan. Se pitää sateen ja auringon, ja siellä on aina mukavampi lämpötila kuin taivasalla. Suosituksi tulleet lasiterassit pitävät vielä tuulen, mutta niissä on kasvihuoneilmiö. Kuvittelen, että sopivat istutukset tämän katoksen ympärille, ja silloin on hoidettu tuulikin. Kestävän kehityksen mukaisesti.

Asuntomessut ovat avoinna Hyvinkäällä 11.8.2013 asti. Kätevimmin junalla Hyvinkälle ja akkubussilla messualueelle.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti